Vanha traktori - mitä järkeä?

Tässä muutama sana vanhoista traktoreista samankaltaisille aloittelijoille kuin minä itse. Jos tulee mieleen jotakin tärkeitä kommentteja niin lähetä sähköpostia osoitteeseen pdunkel@nic.fi

Olin ostamassa jonkinlaista puutarhavekotinta kun kaveri kehotti ostamaan OIKEAN traktorin. 1960-luvun traktoreita saa tällä hetkellä n. 1 000 euron hintaan. Hintaa kannattaa verrata vaikka puutarhakäyttöön tarkoitettuun 4,5 hevosvoiman ruohonleikkuritraktoriin.

Huomaa, että traktori on todella väkevä peli. Katso tästä (klikkaa tästä) millaiseen työhön David Brown -traktori pystyi ennen ja pystyy myös tänä päivänä jos kuskin rahkeet riittävät.

Traktorin edut ovat:

• halpa hinta
• järeää tekoa
• kestäviä ja toimivia
• standardisoidut lisälaitteet
• monipuoliset lisälaitteet
• edulliset käyttökustannukset
• varaosia vanhoihin traktoreihin löytyy jopa hyllytavarana
• maastokelpoisia (kunhan on turvakaari/ohjaamo)
• ym

David Brown 950 trukkihaarukalla varustettuna.

Kannattaako ostaa vanha traktori?

Kyllä kannattaa. Jos pihaa on yli hehtaari tai edes puolikas niin traktorille löytyy käyttöä. Tavallisimmat puuhat ovat rojujen, polttopuiden, ym, kuskaaminen peräkärryllä. Tavaroiden nostaminen ja siirtely trukkilavoilla. Lumitöiden teko perälevyllä tai vaikka lumilingolla. Polttopuiden teko sirkkelillä ja halkoruuvilla - hakkeet hakettimella, jne.

Onko traktorissa paljon kuluja, vaatiiko se huoltoa?

Kaikki koneet vaativat huoltoa, myös vanhemmat traktorit. Traktoreissa kyse on lähinnä suodattimien ja öljynvaihdoista. Öljytilavuudet saattavat olla melko suuria, pelkkä vaihdelaatikon öljymäärä voi olla jopa 20 litraa.
Kulut ovat kuitenkin normaalikäytössä naurettavan alhaiset.

 

Traktori sammui keskelle tonttia!
Käynnistys onnistui vasta pähkäilyn jälkeen.

Mitä täytyy tietää ennen ostoa?

Ei oikeastaan mitään. Traktorit ovat melko yksinkertaisen oloisia pelejä. Melkein kaikki viat ovat korjattavissa, normaalikäytössä traktorit eivät tunnu pahemmin edes hajoavan.

1. Katso, että traktori on kohtuullisen siistissä kunnossa. Renkaat kunnossa, jonkin verran kulutuspintaa. Hallintalaitteet kohdallaan. Vetokoukku. Yleisilme siedettävä.
2. Kokeile, että traktori starttaa ilman starttieetteriä (pilotti). Tämä saattaa tarvita enemmän pyöritystä mutta moottorin tulisi käynnistyä.
3. Koeaja traktori. Hallintalaitteet ovat yleensä samoin sijoitetut kuin henkilöautossa. Vaihdevipuja saattaa olla enempi ja jarrupolkimia on yleensä kaksi (kummallekin takarenkaalle oma).
4. Kokeile voimanulosottoa. Tämä tulisi pystyä kytkeä päälle/pois moottorin käydessä.
5. Kokeile kolmipistenosturia (takanosturia). Hydraulisen nosturin tulisi nostaa useita satoja kiloja - jopa tonneja - vivusta kääntämällä. Kaikissa traktoreissa ei tätä ole.
6. Jos mahdollista niin osta samalla kaikki traktoriin kuuluvat lisälaitteet. Mitä enemmän vekottimia, sen parempi!

   Traktorin lisäksi on hyvä ostaa erilaisia sokkia ja sakkeleita, ketjua, 20 litran jerrykannut ovat hyvät polttoainetta varten, muutamia työkaluja kuten jakoavain, leka, yms.

Traktorin lisälaitteet

Peräkärry - yksi parhaimmista laitteista. Halvimmat taitavat olla itsetehdyt kärryt, jotka ovat useimmiten aivan riittävät. Peräkärryjä saa varustettuna hydraulisilla kippilavoilla ja vaikka millä herkuilla. Tarkista, että sopivat traktoriisi. Traktorin peräkärry kytketään traktroriin eri tavalla kuin auton vetokuulasysteemillä. Yleensä traktoriin voidaan laittaa myös vetokuula.

Takalevy/perälevy - maansiirtoa ja lumitöitä varten tehty perälevy, jolla pusketaan ja lanataan maata ja lunta. Paremmat ovat kääntyviä, eli voidaan vetää perässä tai työntää peruutettaessa. Tai aurata lumi tien sivuun. Perälevy kytketään takanostimeen.

Lumilinko - taakse kytkettävä vekotin, joka viskaa lumen kauas penkalle. Pienimmät traktorilingot ovat n. 2 m leveitä ja toimivat hyvin vanhemmissakin traktoreissa.

Traktorin lumilinko saa lumityöt aivan eri teholuokkaan.
Katso Andy Gulleyn vido klikkaamalla yo. kuvaa.

Peräkauha - takanostimeen kytkettävä kauha, jolla voidaan kauhoa maata, hiekkaa ja muuta massaa.

Trukkipiikit/haarukka - (perä)nostolaitteeseen kytkettävä trukkihaarukka on trukkilavojen nostamista varten. Helpottaa paljon epämääräisten tavaroiden tai vaikka ostoskassien siirtelyä paikasta toiseen.

Sirkkeli - puutavaran katkomiseen suunniteltu laite. Kytketään takanostimeen ja voiman ulosottoon.

Halkoruuvi - pölkkyjen halkomiseen suunniteltu laite. Kytketään takanostimeen ja voiman ulosottoon. Kartion muotoinen ruuvi kiertyy puun sisään ja halkaisee sen. Usein yhdistetty sirkkeliin.

Työntötanko - takanostimeen kiinnitetään laitteet kolmesta pisteestä. Yleensä ylin kytkös tehdään työntötangolla. Näitä saa eri pituisia (pituus on myös säädettävissä) traktroriliikkeistä. Hinta n. 20 euroa. Näitä tarvitset ainakin yhden.

Nivelakseli - voimanulosotosta voimansa saavat laitteet kytketään nivelakselilla. Nivelakseli on suojakuorella varustettu teleskooppinen, molemmista päistä ristinivelöity kardaaniakselin tapainen laite. Akseli sahataan omaan traktoriin sopivan pituiseksi. Hinta n. 80 euroa.

Toinen kätevä lisälaite on perälevy, jolla voi puskea lunta, maata ja rojua.

Turvallisuus!

Turvallisuusnäkökohdat on syytä ottaa vakavasti heti alusta alkaen. Jo pelkkä astinlaudalta liukastuminen voi olla kohtalokasta. Voiman ulosoton pyörivä akseli on vaarallinen, vaatteet tarttuvat siihen helposti. Painava traktori aiheuttaa hämmästyttävän suurta aineellista vahinkoa kun se köröttelee käsikaasulla omakotitalon olohuoneeseen...
Käytä tervettä järkeä kun puuhaat traktorin kanssa.

Tämä kone on Wärtsilä Esa avosorminiittokone, työleveys 1,8 m. Maksoin tästä 100 Euroa, joka näytti olevan melko yleinen hintataso näille koneille. Mukaan tuli vielä toinen terä ja terälappuja jokunen kappale. Terälappuja on vielä hyvin saatavissa, joten sen puoleen tälläisenkin koneen voi huoletta ostaa. -tapio

Onko traktorin oltava rekisteröity?

Rekisteröinti ei ole pakko mutta silloin sillä ei voi ajaa yleisillä teillä. Traktori on mahdollista rekisteröidä jälkikäteen, silloin asia selvitetään ajoneuvorekisteristä.
Pekka Järvenpää mainitsee katsastuksesta, että traktoria ei tarvitse uudelleen rekisteröinnissä katsastaa (eikä muutenkaan). Ainoastaan silloin, jos ao. merkkiä ei ole aikoinaan tyyppikatsastettu Suomeen, esim. Valmet A-malli eli nk 15.

Knoppitietoa traktoreista

• Traktorin hallintalaitteet ovat yleensä samassa järjestyksessä kuin autossa.
• Traktoreita on diesel-, bensa- ja petroolikäyttöisiä.
• Diesel-traktoreissa ei yleensä ole hehkutusta.
• Diesel-moottori sammutetaan erillisestä pysäytysvivusta. Mootori ei sammu virta-avaimesta.
• Voimanulosotto on melkein kaikissa standardi, 6-harjainenn. 35 mm akseli. Vanhemmissa myös hihnapyörä.
• Joissakin traktoreissa on mahdollisuus käynnistää veivillä - tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, jossa käynnistys olisi näin onnistunut.
• Ilmanpaine takarenkaissa on n. 1 ilmakehä (ylipaine).
• Traktoreissa on usein käsi- ja jalkakaasu. Käsikaasua ei ehkä kannata käyttää kun ajelee traktorilla.
• Jalkajarru on useimmiten kaksiosoainen, vasen- ja oikeanpuoleista takapyörää voi jarruttaa erikseen.
• Vanhemmissa traktoreissa on useimmiten yksitoiminen hydraulinen ulosotto, tämä voidaan yhdistää kippilavaan, tms. mutta ei esimerkiksi pyörivään laitteeseen, tms.
• Takanosturi (kolmipistenosturi) traktorin takan on yllättävän kätevä laite, johon voi liittää vaikka mitä. Laitteella nostetaan ja siirretään lisälaitteita. Yleensä tämä toimii hydraulisesti ja on melko standardisoitu vekotin. Joissakin traktoreissa tämä saattaa olla käsikäyttöinen.
• Avomallisissa traktoreissa istuin on kipattava. Istuinosa nostetaan ylös, jotta pysyy kuivana myös sateella.
• Traktorissa ei ole jousitusta. Etuakseli on tosin liikkuvaa sorttia.
• Traktorit kulkevat melko hitaasti... toisaalta ne eivät pysähdy juuri minkäänlaisesta esteestä.
• Yleensä vanhoissakin traktorissa on tasauspyörästön lukko.

Traktori on väkevä!

Veli-Matti Hanhisuanton lähettämät savottakuvat vuoden 1962 Lapista näyttävät David Brown 950 vetämässä jättimäisiä puukuormia pakkasessa.

Yllä olevista lapinkuvista on julkaistu artikkeli arvovaltaisessa brittiläisessä Tractor News -lehden numerossa 44/2007.
Artikkelin otsikko on Forest Work in Northern Finland.
Tractor News -lehden Suomi-artikkeli näkyy tästä: kansi | sivu 1

Kuvassa nimetty Risto Hanhisuanto on puolestaan tunnettu traktorimies, josta on mm. julkaistu nelisivuinen Takra-traktoriaiheinen artikkeli ruotsalaisessa Traktor Power -lehden numerossa 8/2007.
Traktorpower-lehden Takra-artikkeli näkyy tästä: kansi | sivu 1 | sivu 2 | sivu 3 | sivu 4

Onko lisää kysyttävää traktoreista?

Lähetä sähköposti osoitteeseen pdunkel@nic.fi

[Takaisin etusivulle]